Pipo

 Edellisessä postauksessa mainittu pipo on nyt valmis. Murkkua en saanut samaan kuvaan pipon kanssa, joten joudutte tyytymään tyhjään pipoon. Tällainen raitaversio siitä syntyi.

Kun murkku kokeili keskeneräistä pipoa, huomasin, ettei nuori mies erota takasaumaa. Siksi laitoin pipoon 'monogrammin', jotta olisi helpompi tietää miten päin pipo laitetaan päähän. Ettei raitojen sauma loistaisi otsalla.
Saa nähdä tuleeko pipo käyttöön.

Pojalle pipo

Sain kunniatehtävän. Murkku 15 v. antoi luvan tehdä pipon. Kävin uudesta lankakaupasta hakemassa itselle ennestään tuntematonta Cascade Greenland -lankaa. Ensimmäisellä kerralla värit eivät olleet murkun mieleen, mutta toinen yritys onnistui paremmin. Ihan toiveiden mukaan ei tullut, kun väritoiveena oli punaista ja keltaista. Niitä ei valikoimista löytynyt.
Mallitilkkukin sai hyväksynnän, joten nyt jatketaan. Lanka on omituisen oloista, lähes kumimaista ja hyvin venyvää. Sinänsä mukava neuloa, ei halkeile ollenkaan, mutta langanpäät tarttuvat toisiinsa ja langat sotkeutuvat helposti. Pienoinen tahmeus langassa vaatii, että minun tiukalla käsialallani puikkojen pitää olla hyvin liukkaat, jotta silmukat luistavat puikolla hyvin.

Pyhäaamun rauhaa

Tänä aamuna poika lähti seitsemän jälkeen pesisleirille. Ensin ajattelin mennä vielä takaisin nukkumaan, mutta sitten päätin kehrätä tovin ulkona, ennen kuin tulee liian kuuma.

Olipa sunnuntaiaamuna hiljaista. Edes lähistöllä menevältä moottoritieltä ei kuulunut mitään. Oli rauhallista kehrätä ja mietiskellä asioita.

Kehrättyä

Ostin talvella letillisen värjättyä corriedalea harjoittelumateriaaliksi. Summanmutikassa netistä vastaan tulleella myyjällä oli kohtuulliset hinnat ja vähän tavallista isompi letti, josta arvelin saavani lankaa sen verran, että jotain voi neuloakin. Ostos oli ihan hyvä, kuitu on hyvänlaatuista, mutta väri ei ollut ihan sitä mitä kuvittelin. No pikkuhiljaa olen harjoitellut venäläisen värttinäni kanssa ja navajokerrannut tavallisella värttinällä. On vähän samanlainen olo, kuin maalatessa vesiväreillä. Kun sekoittaa keltaista, punaista ja ruskeaa, tulos on ... ruskeaa. Kun lisäksi letin sisällä värit ovat pintaa haaleammat, niin tulos on vaaleanruskeaa. Saas nähdä miltä näyttää, kun lanka on vyyhdillä. Urakka ei ole vielä läheskään valmis, mutta pikku hiljaa. Vauhtia hiljentää vielä se, ettei ranteeni halua pyörittää venäläistä värttinää pitkää aikaa kerrallaan.

Vaihtopaketti

Osallistuin Ravelryssä 'pienempään' vaihtoon. Olen vakaasti sitä mieltä, että parillani ovat vaihtopaketit menneet sekaisin. Tähän pienempään kun mahtui kaikki kuvassa näkyvä, eli kaksi vyyhtiä Ilun sukkalankaa, virolaista hahtuvaa, villaa, nappeja Lapista, lienevät poronluuta sekä salmiakkia.

Olen otettu. KIITOS!

Perintö

Sain eilen ennakkoperinnön. Äitini oli luvannut minulle oheisen kirjan lainaan. Kun eilen kaivelimme hänen laatikoitaan, sieltä löytyi kaksi lähes yhtä käytettyä yksilöä. Toinen niistä oli ajautunut äidilleni hänen sisareltaan. Sain tämän toisen kappaleen itselleni. Nyt vain pohdin pitäisikö kirja jotenkin sidotuttaa uudelleen, että kaikki sivut pysyisivät tallessa.

Kokeilua

Aloitin harjoittelun myös uudella venäläisellä värttinälläni. On pulmallista, kun ei ole oikein käsitystä,  miten tuetulla värttinällä olisi tarkoitus toimia. Kuidun vetäminen on erityisesti hankalaa. Youtuben videoista, kun ei toimintaa kuitenkaan näe kunnolla.


Kehruu sinänsä ei ole lainkaan julkaisukelposta. En edes yrittänyt tehdä mitään kunnollista, kunhan kokeilin kuinka ohutta sasin aikaiseksi ja miten kuitua kannattaisi pitää.

 

Taas tuli todistettua, että aika tavaran kaupitsee. Minulla on nurkissa pitkään pyörinyt pieni posliinikippo. Siinä taisi alunperin olla pieni kynttilä. En ole vain saanut heitettyä sitä pois. Pohdin jo jonkin aikaa, missä venäläistäni pyörittäisin. Kelpaisiko japanilainen sakekuppi? No ei viitsi, jos putoaa lattialle, on vähän pitkä matka hakemaan uutta. Jälkiruokakippo on liian iso. Mutta tämä kynttilänjalka oli aivan sopiva. Lisäksi aivan arvoton, joten jos sattuu särkymään itku ei ole iso.