Tässä viikonlopun käsityösaavutukseni. Sain aikaiseksi vaihtaa vetoketjun kevättakkiini. Jotta vetoketju kestäisi nyt vähän aikaa, ostin mallin, jossa on lukko myös alhaalla.Tulos ei ole järin siisti, muutama alalangan sysserö ja ryppy jäävät aina ompeluksiini. Hankaluutta lisäsivät myös nepparit, jotka oli laitettu varsin lähelle vetoketjua. Onneksi vanha ketju kuitenkin lähti irti ilman neppareiden hajotusta.
Tällä kertaa ompelun vauhtiin pääsemistä haittasi lisäksi poikani aikaansaannokset. Kun koulussa oli ommeltu koneella, hän halusi kokeilla sitä myös kotona. Ja aikaansaavana oli tehnytkin lupaa kysymättä. Tuloksena katkennut neula. Onneksi ei sormeen. Nyt aloittaessani huomasin, että joka ikistä vipua oli pitänyt vääntää. Kesti hetken ennen kuin sain taas normaalia suoraa tikkiä.
Ompelukone on äitini vanha perusvekotin, mutta selvästi monimutkaisempi kuin ne museovempeleet, joilla kouluaikana ompelua opettelin. mm puolaus tapahtuu ihan eri tavalla. Aina olen saanut lankaa puolaan, mutta kun ompelen niin harvoin, täytyy sama perusasia opetella joka kerran uudelleen.
Jospa tällä saisi vauhtia myös takin kanssa suunnitellun huivin tekemiseen.
Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille.
Tässä viikonlopun käsityöni. Perheemme seepra hukkasi pillinsä. Hankki uuden, mutta naru puuttui. 12 säikeisestä kalalangasta 3 silmukan I-cordia. Olen joskus hankkinut rullan tarkoituksenani tehdä varaston ikkunaan verho. Jäänyt toistaiseksi aikeeksi. Totesin, ettäkalalanka on kohtuullisen ikävää neulottavaa. Menee ikävästi kierteelle. Näinkin pienen työn kanssa piti monta kertaa päästää pyörimään. Mutta naru valmistui. Työhön jäi epätasaisuuksia, mutten jaksanut kovin tarkkaan ruveta silmukoita kiristelemään. Päätin, ettei sillä ole vihellyksen laatuun vaikutusta.
