sunnuntai 24. tammikuuta 2010

Startitis



Olen yrittänyt saada keskeneräisiä neuleita käsistäni pois. Mutta nyt alkaa startitis pahasti vaivata. Monet saamani huiviohjeet sekä langat houkuttelevat kovasti. Millähän saisi päähän taottua, että kannattaisi rutistaa ne viimeisetkin kerrokset, jotta työn saisi oikeasti valmiiksi? Uusien töiden aloittamista minulla rajoittaa puikkovarastoni suppeus. Minulla ei voi olla montaa samankaltaista työtä yhtä aikaa tekeillä. Mutta mallitilkkuja voi tehdä sukkapuikoilla, vaikka isompaan työhön tarvittavat puikot olisivatkin käytössä. Se hyvä puoli näissä nyt lentelevissä ideoissa on, että niihin ainekset löytyvät ihan omasta varastosta.

Lisäksi sain ihan oikean tilauksen ja vielä mieluisalta taholta. Syksyllä isännälle valmistunut pipo on näillä pakkasilla osoittautunut niin tarpeelliseksi, että minulta tilattiin toinen samanmoinen. Ongelma vain on tuossa samanlaisuudessa. Miten saisin, vaikka haluaisin, toisen samanlaisen aikaiseksi, kun pipo on tehty ohjeella: tehdään pieni ympyrä, lisätään silmukoita niin paljon, että mahtuu päähän, kuvioneuletta niin kauan, että pipo on tarpeeksi syvä? Sitäpaitsi jo ajatus saman kertaamisesta tylsyttää. Taitaapi olla, että isäntä jää ilman toista pipoaan, tai sitten hänen täytyy kelpuuttaa toisenlainen pipo.

keskiviikko 6. tammikuuta 2010

Loppiaista

Loppiaisen myötä loputkin joulusta on ohi. Samalla teen vielä yhteenvetoa viime vuodesta.
Juuri ennen joulua valmistui viimeinen viime vuodelle kirjattava työ. Monica Eckertin Spizbergen (Ravely-link). Kyseessä oli lokakuussa alkanut KAL, jossa lähes pysyin vihjeiden mukana. Vasta pari viimestä vihjettä jäi jälkeen. Yritin saada huivin valmiiksi ennen joulua, mutta lähes viimeisillä vihjeillä tuli muutama virhe. Luulin, että pari kerrosta pitäisi purkaa, ennen kuin saisin virheet korjattua. Kun kerroksella oli silmukoita ainakin 500,purkaminen ei huokutelle ja huivi jäi sivuun. Välipäivinä istuin alas ja totesin, ettei virhe olekaan niin suuri, ja korjaus kohdistuu vain muutamiin silmukohin. Sain korjauksen tehtyä ilman sen isompia purkuja. Pingotus jäi tämän vuoden puolelle. Vihjeenä oli tehdä ohuesta langasta pieni huivi. Minähän en koskaan ohjeita noudata, vaan kaivoin varastostani muutamia vuosia marinoitunutta Pelson vankilan suomenlampaista tehtyä kolmisäikeistä Walma villalankaa. Tuloksena iso ja lämmin huivi. Juuri sopiva näille keleille. Käytin 80 cm 3,5 mm Addeja. Viimeisillä kerroksilla oli tiukkaa saada silmukat mahtumaan puikolle.

Vielä viime vuodesta: vuoden aikana valmistuivat kolmet sukat, kaksi villatakkia, kaksi villapaitaa, kaksi pipoa, kaksi huivia, lapaset sekä eräitä pienempiä töitä. Valmistuneet työt painoivat yhteensä noin 4,2 kg. Lista on varsin vaatimaton eräiden muiden saavutuksiin verrattuna, mutta meikäläisen hitaalla neulomisvauhdilla tulos on ihan mukava. Erityisen iloinen olen ufovillapaitojen valmistumisesta sekä siitä, ettei yksikään vuonna 2009 aloitettu työ ole jäänyt kesken. Muutama vanhempi ufo vielä odottaa käsittelyään.

Vuodelle 2010 olen asettanut tavoitteeksi tehdä töitä kotona olevista ohjeista. Minulla on muutamia ohjekirjoja, joista en ole tehnyt vielä ainuttakaan työtä. Jos pysyn tavoitteessani vuoden lopussa pitäisi minulla olla ainakin jotkut sukat ja joku huivi tehtynä. Mielellään myös joku villatakki varastoista löytyvistä langoista. Mitään hirmuisia tavoitteita en halua asettaa, koska haluan neulomisen pysyvän hauskana.

perjantai 1. tammikuuta 2010

Hyvää uutta vuotta!

Vuosi vaihtui. Kiitokset kaikille viime vuonna blogissani vierailleille. Erityisesti kommentit ovat mieluisia ja luen ne tarkkaan, vaikken muista aina niihin erikseen vastata.
Vuoden viimeisen työni sain puikoilta juuri ennen vuodenvaihdetta. Kyseessä on huivi, joka on nyt pingottumassa. Siitä kuvia myöhemmin.

Kuvassa on vielä muutama tekemäni joulutervehdys. Pienensin vähän puuvillalankojen varastoa. Sydämiä annoin ystäville joulukorttien sijaan. Kuvassa muutama viimeksi jäljelle jäänyt. Ne on tehty Dropsin joulukalenterin ohjeella. Lisäksi tein kirjanmerkkejä. Punainen ja vihreä ovat Yarn overin ohjeilla tehtyjä. Reunimmaisten mallit ovat Lesley Stantonin mallineulekirjasta muutamalla reunasilmukalla höystettyinä. Olivat mukavia pikkutöitä.