Lady February

February Lady Sweater on valmis. Kuvaajana 10v kuopus. Hän halusi näköjään kuvaan parhaan puoleni.
Lanka Novita Malibu 912 g. Puikot vartalo-osassa 5,5 Addi pyöröt, hihoissa 4,5 sukkapuikot. Yllättävän vähän millin ero näkyy kuviossa. Muovaukset: vartalo-osa pitempi, nappeja koko reunan pituudelta.
Tykkään. Saas nähdä miten kestää käyttöä. Lanka tuntuu olevan herkkä takertumaan. Tämähän tuli siis tehtyä lähes kahteen kertaan, kun hiha-aukoissa oli eri määrä silmukoita.
Ensimäinen ylhäältä alas tehty vaate. Ei varmaankaan viimeinen. Ainoa ongelma tällaisessa yhdessä kappaleessa tehtävässä vaatteessa on loppuvaiheessa työn koko ja paino. Ei käy enää matkaneuleeksi.

On hyvä, että jotain valmistuu. Tarkoituksenani on kerätä sukkasatoa heinäladossa. Onneksi en ole allerginen. Lupauksenani kun oli, ettei uutta aloiteta, ennen kuin keskeneräisiä saadaan jaloista pois. Uutta lankaa ei kyllä tarvitse sukkasatoa varten ostaa.

Napinlävet

Kuka muistaa miten tehdään napinläpipisto? En minä ainakaan, mutta tuollaisia olen nyt tehnyt. Februaryn koepukeminen osoitti, että napinlävessä on liian monta lenkkua. Napin kiinni laittaminen on liian vaikeaa. Läven reunat täytyy huolitella. Vaikka koulussa jouduimme napinläven ompelemisen opettelemaan ( siellä ompelukoneet olivat sitä ikäluokkaa, että monipisto siksak löytyi vain yhdestä koneesta, napinlävistä ei kukaan ollut kuullutkaan), siitä on niin pitkä aika etten muista miten se oikeasti pitäisi tehdä. Jotain lenksupistoja tein ja ehkä noin napinläpi toimii, vaikkei se oikeaoppineiden mielestä oikein olisikaan tehty. Rihman sijasta joku paksumpi lankakakin olisi saattanut olla parempi, mutta kun semmoisia ei kotoa löytynyt.

Kiitos edellisen viestin kommenteista. Mukava huomata, että täällä oikeasti käydään. Meillä harva se päivä hukkuu tavaroita kotiin, jotka sitten seuraavan siivouksen yhteydessä tai jotain muuta etsiessä löytyvät, mutta arvelin parsinneulani hävinneen lopullisesti, kun tiesin kuljettaneeni sen kotoa.

Parsinneula

Päivän hyvä uutinen näkyy vieressä. Ehkä vuosi sitten valitin äidilleni, kuinka päättely on ikävää, kun ei ole tarpeeksi suurisilmäistä neulaa. Hänen varastoistaan löytyikin sopiva. Oikein hyvä vanhanajan parsinneula. Ties vaikka olisi jo mummoni perua. Suuri silmä, riittävän lyhyt, että pienenkin langanpätkän saa pääteltyä ja tylppä kärki. Joku aika sitten otin neulan mukaani, kun arvelin sitä jossain tarvitsevani. Laitoin lompakkooni, ajatellen että siellä se on turvassa. Toisin kävi. Pari päivää sitten, kun päättelin Lady Ferbruarya en enää hyvää neulaani löytänytkään.

Mutta äsken juuri neulani lojui töissä työpäydän jalan juuressa. ( onneksi töissä lattioiden siivous tehdään suhteellisen kevyesti) Joten seuraava valmis neule on helppo päätellä!

Ferbuary siis uhkaa valmistua. Nappien ompelu vain on kesken. Mutta ehkä siitä kuvia seuraavaksi.

Sukkasato

Liityin sitten minäkin!

Muutama ufo on laskeutumaisillaan ja tarkoituksena on pienentää lankavarastoa. Paitojen/takkien jälkeen pienemmät työt houkuttelevat, joten eikös sukat olisi oiva kohde. Muutama kerä on tullut koemielessä ostettua ohuita sukkalankoja. Ehkä niistä voisi tehdä jotain. Pari vuotta sitten ostin myös Nancy Bushin Knitting Vintage Socks kirjankin, enkä ole niistä vielä ainuttakaan paria tehnyt. Olisiko jo pikku hiljaa aika?

Minulla vain on ajatuksellinen ongelma. Pidän kovasti perussukan neulomisesta. Sellaisesta, jota voi tehdä missä ja milloin vain, eikä ohjeita tarvitse tiirailla. Mutta meidän perheellä ei vaan ole oikein perussukan tarvetta, kun äitini huolehtii siitä varsin ansiokkaasti.

Joten, jos joku haluaisi Nallen/7v paksuisia sukkia, saa vaikka ehdottaa vaihtoa.

Testailua

Mitään käsitöitä ei ole valmiina, mutta olen leikkinyt uuden leluni kanssa. Vieressä kuva pari kirjoitusta sitten esittelemäni lankakerä. Uskoisiko, että kyseessä on vain tavallinen Nalle? Kamerani ei ole mikään järkkäri, lähestulkoon halvin pokkari, mutta zoomia ja makroa pikkuisen enemmän. Jotenkin lähikuvat ovat aina kiehtoneet. Mutta harjoiteltavaa vielä riittää.

Taas ostoksia

Ostin Riepalta hänelle tarpeettoman kirjan. Todettiin, että kannattava kauppa molemmille. Selailin tässä päivänä muutamana Ravelryn huivikuivia ja muutama, johon ihastuin löytyy täältä. No niin. Enää pitäisi tehdä niitä keskeneräisiä pois kuleksimasta, jotta saisi luvan aloittaa uusia. Ja miten käy, löytyykö varastoistani huivilankoja?

Ostoksia

Se siitä lankalakosta. Joku aika sitten kun kuulin, että Nalle muuttuu, niin ajattelin, että voisi johonkin tarkoitukseen ostaa, jos vielä löytyy vanhoja isoja keriä. No, eilen odottelin miestäni Anttilassa ja siellä oli vielä ulosheittokorissa näitä keriä ja ihan minulle kelvollista väriäkin. En kuitenkaan enää muista mitä silloin ajattelin Nallesta tehdä. Kaksi kerää nyt kuitenkin pomppasi mukaan. Juuri tällaisista ostoksista pitäisi päästä eroon.

Lankojen vieressä toinen ostos. Kunhan opettelen käyttämään tuota, niin saa nähdä paranevatko blogini kuvat, kun pikseleitä on vähän enemmän kuin kännykässäni. Yleensä kyllä olen ollut sitä mieltä, että tapauksessani kameran laatua isompi ongelma on siellä kameran takana.