Eli päätin purkaa edellisessä kirjauksessa näyttämäni Februaryn. Ajattelin, että itseäni väärässä kohdassa olevat raglanraidat harmittaisivat aina kun takkia käytän, vaikkei sitä kukaan muu huomaisikaan.
Joten ei nyt tarvitse miettiä mitä juhannusreissulle ottaa autoneulomukseksi. Alun ainaoikea onnistuu hyvin. Ainoa hankaluus on aluksi iso kerä. Minulla on tapana kerän vaihtuessa (tai solmuun törmätessä) jatkaa lanka pujottelemalla langan pää itsensä sisään. Tai miten sen sanoisi. Muistaakseni joku käytti siitä nimitystä venäläinen päättely. Minusta se on kätevää, kun ei ole työn valmistuttua niin paljon pääteltävää. Sopii mielestäni hyvin Malibun kaltaiselle liukkaalle punoslangalle. Malibuhan on itsessään kuin ohuella langalla tehtyä I-cordia.
Ei kun uusi yritys.
Kaikesta huolimatta mukavaa juhannusta.
1 kommentti:
Tsemppiä neuleen kanssa! Minulle käy monesti kanssa niin, että on pakko purkaa, vaikka muut eivät mitään virhettä huomaisikaan. Tosin neuleet minulta tuppaavat jäämään muutenkin kesken...
Oikein hyvää juhannusta!
Lähetä kommentti