Ostin talvella letillisen värjättyä corriedalea harjoittelumateriaaliksi. Summanmutikassa netistä vastaan tulleella myyjällä oli kohtuulliset hinnat ja vähän tavallista isompi letti, josta arvelin saavani lankaa sen verran, että jotain voi neuloakin. Ostos oli ihan hyvä, kuitu on hyvänlaatuista, mutta väri ei ollut ihan sitä mitä kuvittelin. No pikkuhiljaa olen harjoitellut venäläisen värttinäni kanssa ja navajokerrannut tavallisella värttinällä. On vähän samanlainen olo, kuin maalatessa vesiväreillä. Kun sekoittaa keltaista, punaista ja ruskeaa, tulos on ... ruskeaa. Kun lisäksi letin sisällä värit ovat pintaa haaleammat, niin tulos on vaaleanruskeaa. Saas nähdä miltä näyttää, kun lanka on vyyhdillä. Urakka ei ole vielä läheskään valmis, mutta pikku hiljaa. Vauhtia hiljentää vielä se, ettei ranteeni halua pyörittää venäläistä värttinää pitkää aikaa kerrallaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti