Amiraalia isälle

Tässä on yksi ikuisuusprojekti. Sain jouluna 2006 mieheltäni lahjaksi kirjan 'Käsityön pikkujättiläinen'. Ajattelin, että avioliittomme on jo kestänyt yhtä ja toista, joten eiköhän se yhden villapaitakirouksenkin kestä. Kirjassa oli malli Amiraali, jonka päätin tehdä. Mallin lankaa ei enää valmisteta. Sen sijaan valitsin Gjestalin Maijaa. Konepestävää eikä niin kovin paksua. Koska lanka oli ihan erilaista kuin mallissa, ohjeessa ei ollut senttimetrejä ja kuvakin oli vain takaa alkuperäistä Amiraalia on lähinnä palmikkokuvio ja joustinneulehihat. Aikas puuduttava työ. Paita ei valmistunut jouluksi 2007. Syksyllä 2008 jo kerran kokosin paidan kasaan. Toteamus, että on aivan liian lyhyt, painukoon jonnekin häpeämään. Jossain vaiheessa jaksoin purkaa saumat auki ja tein vartalokappaleisiin reilusti pituutta lisää. En tiedä tuleeko tuo koskaan paitaa oikeasti käyttämään, mutta onpahan ainakin poissa keskeneräisten kopastani. Yksi lisäys paitaan pitää vielä tehdä. Jostain pitäisi saada 'tehtaanmerkki', jotta käyttäjälle selviäisi kumpi on etu- ja kumpi selkäpuoli.
Speksit: Gjestal Maija 816 g, puikot 3 mm Addipyöröt.

Saanatakki

Malli Drops
Lanka Novita Saana,
Kulutus 9 kerää
Puikot, 5 mm Addit

Lokakuussa valmistui myös tämä viime tammikuussa aloitettu takki. Tämä on sulovilenismiä. Tammikuussa oli Cittarissa Saanat tarjouksessa. Vihreää hain, mutta ne oli jo loppu. Pitihän sitä paidallinen sinistä ostaa, kun kerran halvalla sai, vaikkei mitään kokemusta ko langasta ollutkaan. Tammikuun lopussa oli työmatka bussilla Kuopioon, johon tarvitsin ajankulua. Muut keskeneräiset olivat joko liian monimutkaista pitsiä, liian tummaa lankaa, tai muuten vaan vaiheessa, jossa olisi tarvittu ajattelutyötä. Hihat tulivatkin reissussa lähestehtyä. Muuten takki valmistui jo keväällä, mutta päättely ja napit puuttuivat. Nyt ovat ilmat jo sen verran viilenneet, että tätäkin voi käyttää. Lanka ei herättänyt suuria tunteita suuntaan eikä toiseen, vähän oli halkeilevaa, muttei pahasti. Malli oli mukava ja nopeatekoinen, muttei tylsä. Kuten tavallista nuo istutetut hihat tuottivat vaikeuksia, kun minulle ei juuri ole harteita suotu. Mallissa oli lisäksi ylimääräisiä nappeja, mutta niitä en ainakaan vielä laittanut. Nappeihin en ole aivan tyytyväinen, mutta saavat nyt olla. Takkikaan ei herätä suuria tunteita, ei mikään suuri luomus, mutta aivan käyttökelpoinen vaate. Joten varmaan pitää olla ihan tyytyväinen.

Fat Albert

Osallistuin Ravelryn 'Round Robin' swappiin. Ideana siinä on, että laatikko kiertää osallistujalta toiselle. Kukin saa ottaa laatikosta haluamansa tavarat ja laittaa vastaavan määrän tavaroita tilalle.

Langoista valitsin itselleni varsin pehmoiselta tuntuvaa perulaista Misti Alpaca -lankaa. Olen vielä vähän kahden vaiheilla otanko molemmat laatikossa olleet vyyhdit vai tyydynkö yhteen. Olen kyllä vähän kallistumassa molempien vyyhtien puoleen, koska 100 g riittää jo paremmin esim. isoon huiviin. Lisäksi poikani valitsi karkkia, kynän, jossa USA:n presidenttien kuvat ja jääkaappimagneetin. Arvatkaapa mikä noista on uusi?

Kullakin on viikko aikaa laittaa laatikko seuraavalle. Ajattelin korvata ottamani tavarat oikein suomalaisilla vastikkeilla. Salmiakkia en arvaa laittaa, mutta makeinen saattaa olla Fazerin sinistä.

Varokaa laskeutuvia ufoja

Gjestal Sildre 58 g
Puikot 2,5 mm sukkapuikot ( 6 kpl)

Ideaa haettu Top Down Hat ja vähän muualtakin.

Viime talvena isäntä hukkasi paremman piponsa. Sain luvan yrittää tehdä itse uuden. Pipo lähes valmistui jo keväällä, mutta se oli liian korkea ja liian löysä päättely sai reunan lirpattamaan. Sitten tuli kesä ja tämä unohtui. Nyt talvirenkaiden vaihto sai havahtumaan pipoaikaan ja rykäisin tekeleen valmiiksi. En ole ihan tyytyväinen pipoon ja saa nähdä käyttääkö tuo sitä oikeasti koskaan, mutta ei hän tainnut kehdata sanoa, ettei kelpaa.

Sunnuntai-illan harrastuksia

Lopettelimme eilisiltana oheisella tavalla poikien syyslomaa. Pienempi oli sen verran nuhassa, että rajummat leikit ja ulkourheilu oli kielletty ja tietsikkapelien lisäksi muutakin ohjelmaa piti saada. Jostain syystä lautapeli ei tee lapsia ollenkaan niin levottomaksi kuin tietokonepeli tai muu töllön tuijotus.
Neulomiset jäivät vähän vähemmälle, kun minun näpeissäni ei pysy yhtä aikaa pelikortit ja puikot. Siitä huolimatta jotain valmistui. Siitä lisää kun saadaan yhtä aikaa päivänvalo, isäntä ja kamera paikalle.
Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille.

Työ se on tämäkin

Kannattaa valita pieniä töitä, jos haluaa saada pian valmista. Isännän autonavaimesta hajosi avaimenperä. Kaapista esiin joku vanha akryylihirvitys, kolmen silmukan I-cordia, loppuun muutama kerros normaalia ja lopuksi ompelu rinkulan ympäri. A vot yksi valmis työ saldoon, ei järin kaunis, mutta täyttää tehtävänsä.

Mukavaa viikonloppua.

Korkojalmarit

Tein toiset sukat sukkasatoon. Katiijan mainiolla Jalmarien ohjeella. Kun Aapeleista tuli liian pienet, tein seuraavat taatusti riittävän isot. Eli ohje on Nallelle, minä tein 7veikasta. Nyt mahtuu. Pituuttakin on kuten kuvasta näkyy riittävästi. Sukat ovat jalassani, mutta tarkoitettu isokenkäisemmälle.

Ihan en kyennyt ohjetta noudattamaan. Mallissa oli tiimalasikantapää. Häpeän tunnustaa, vaikka muutaman tiimalasin olen tehnyt, en osaa tehdä ilman ohjetta muuta kuin perinteistä lappukantapäätä. Kun olin päässyt kantapäähän taisin olla junassa tai muualla, mistä en äkkiä ohjetta käsiini saanut, jotin tuli sitten tällainen. Jatkoin joustinneuletta lappuun ja siitä yli koko sukan. Kun joustin vetää leveyssuuntaan kasaan, vaan ei pituussuuntaan, sukka ilman jalkaa näyttää hassulta. Ikään kuin sillä olisi korko.
Kun jalan laittaa sisään, sukka on ihan normaalin tuntuinen. Ajattelin, että näin sukan leveys ei ole niin tarkkaa, kun en saajan jalkaa pääse mittailemaan.
Kiitos Katiija, mukavasta ohjeesta. Teen näitä varmaan lisääkin, mutta ehkä kuitenkin ohuemmasta langasta.

Kiitos kommenteista. Hyvä tietää, että Aapelit ovat olleet muillakin kapeat. Kuvio oli mielestäni kiva. Täytyy miettiä miten siitä saisi vähän leveän ja joustavamman.