Olen yrittänyt saada keskeneräisiä neuleita käsistäni pois. Mutta nyt alkaa startitis pahasti vaivata. Monet saamani huiviohjeet sekä langat houkuttelevat kovasti. Millähän saisi päähän taottua, että kannattaisi rutistaa ne viimeisetkin kerrokset, jotta työn saisi oikeasti valmiiksi? Uusien töiden aloittamista minulla rajoittaa puikkovarastoni suppeus. Minulla ei voi olla montaa samankaltaista työtä yhtä aikaa tekeillä. Mutta mallitilkkuja voi tehdä sukkapuikoilla, vaikka isompaan työhön tarvittavat puikot olisivatkin käytössä. Se hyvä puoli näissä nyt lentelevissä ideoissa on, että niihin ainekset löytyvät ihan omasta varastosta.
Lisäksi sain ihan oikean tilauksen ja vielä mieluisalta taholta. Syksyllä isännälle valmistunut pipo on näillä pakkasilla osoittautunut niin tarpeelliseksi, että minulta tilattiin toinen samanmoinen. Ongelma vain on tuossa samanlaisuudessa. Miten saisin, vaikka haluaisin, toisen samanlaisen aikaiseksi, kun pipo on tehty ohjeella: tehdään pieni ympyrä, lisätään silmukoita niin paljon, että mahtuu päähän, kuvioneuletta niin kauan, että pipo on tarpeeksi syvä? Sitäpaitsi jo ajatus saman kertaamisesta tylsyttää. Taitaapi olla, että isäntä jää ilman toista pipoaan, tai sitten hänen täytyy kelpuuttaa toisenlainen pipo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti